tiistai 28. tammikuuta 2014

Huono aamu

Väsyttää
Pää on kipiä
Mä en koskaan voita arvonnoista mitään
Paleltaa
Mies on ottanut aamulla kameran mukaansa

Mitä enemmän raivaan turhaa tavaraa täältä pois, sitä enemmän täällä on sekamelskaa, laatikoita, pussukoita jne. Tänä vuonna n. 80 turhaketta on jo muuttanut uusiin osoitteisiin ja nyt on vasta 28. pvä. Tykkäisin avaruudesta ja siitä, että jokaisella tavaralla olisi oma paikkansa, mutta mieltymys kauniisiin lastenvaatteisiin ja hassuihin, vanhoihin tavaroihin ei edesauta tuon unelman toteutumista. 100 neliötä ja 6 ihmistä, aina joku pyykkikasa odottaa viikkausta jossain, aina jonkun luistimet ovat matkalla jonnekin, aina jonkun reppu sisältöineen on tulossa jostain, aina joku ON jossain.

Nyt vauva heräsi!
En nukkunut, vaikka olisi kannattanut.
En käynyt suihkussa, vaikka olisi pitänyt.
En lukenut kirjaa, vaikka olisi voinut.

Päädyin jupisemaan tänne
ja nyt tuntuukin nämä huolet jo paljon pienemmiltä. Läppärikin on ihanan lämmin.

Hyvää viikkoa sinulle, otettaiskos joku pirtsakka vitamiini vai leivottaiskos pullaa!

tiistai 14. tammikuuta 2014

Aurinko armas!

Ihanaa, että tulit esiin piilostasi.
En edes tajunnut, miten paljon olen sinua kaivannut!
 
Lumi! Kiitos, että peität kaiken kuran ja roskaiset tienpientareet, olet ilona lapsille.
 



torstai 9. tammikuuta 2014

Puolivuotias

Meidän Karva-Jooseppi, jolla on kumman harmaanruskeat silmät ja hieno kampaus, niin, niin, se vauva, siis. Se täytti puoli vuotta!

Vauva löytää kätensä ja osaa kääntyä mahalleen, selälleen, mahalleen, selälleen...
Se yskii tekoyskää ja nauraa räkättää, kun sitä kutitetaan kainalosta tai kun isosisko köhii.
Se on iltavirkku, ajattelinkin hommata pinnasängyn viereen laventeliöljyä, joka rauhoittaa. Ostin myös nukkumatin, sellaisen viherkasvin, jonka läsnäolo saa varmasti pikkumiehen nukahtamaan ennen puoltayötä.

Meidän vauva syö lusikkaruokia ahnaammin kuin sisarensa tuon ikäisenä ja katsoo mielenkiinnolla, mitä muut suuhunsa laittavat. Se maisteli piparkakkutalosta tomusokeria. Se osaa laittaa suuhunsa omat kätensä ja se ei syö vain peukkua, vaan monipuolisesti kaikkia muitakin sormia. Märkä käsi on hassun näköinen, kun sitä avaa, sulkee, avaa, sulkee...

Poika ei paljon leluistaan välitä, mutta kummitädin antama jumppalelu on kyllä tosi hauska. Sen kanssa kuluu aika. Kirjat, pöydällä olevat astiat ja paperi ovat myös kiinnostavia.
Meidän vauvalla on kova ääni, se ei odota puheenvuoroa.
Se on ihana, rakas, suloinen ja kiitää kohti 1-vuotispäiväänsä.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiaisen loppupuolella

Kotona ovat kuluneet nämä kuraiset päivät ja se on lapsista aivan parasta lomailua.
Lapset ovat leikkineet Ronja Ryövärintytärtä tuntikausia ja sittenkin homma on jäänyt pahasti kesken, kun isä on komentanut iltapesulle. Eteisessä on Helvetinkuilu, jonka yli on hypättävä, jos tahtoo mennä kylpyhuoneeseen, loik!

Viikonloppua vietimme lasten mummulassa. Anoppi laittoi pöytään joulun "rääpiäisiä" (hah) ja me muut söimme (ah). Koirasukulaiset tykkäsivät vauvasta (nuuh) ja vauva ihmetteli sukulaiskoiria (öh). Jokunen joulupukin unohtamakin avattiin (kiitos).

Ajattelin vähän sellaista, kun perjantaina keittelin lounaaksi kaapista pastapussien jämiä, että niin vain siistiytyy pakastin ja keittiökaapit ensi jouluksi, kun ei mene ollenkaan ruokakauppaan rahojaan hussaamaan. Kuinkahan moneksi päiväksi uumenista ruokaa löytyy? Vanhat hiutaleet ja jauhot voi laittaa sämpylätaikinaan ja keitellä puuroja aamupalaksi. Tänäänkin söimme aamupuuron klo 10.45. Tiistaina ei puuroja haudutella, sillä aamupala tarjoillaan arkiseen tapaan klo 7.15 tyyliin "Ota sieltä leipää ja lasi maitoa!". Ei, hyvänen aika! Miten tämä juttu nyt taas puuroon meni. Puuro on kyllä oikeasti herkkua. Anoppikin keitteli aamulla ohraryynipuuroa ja puolukkakiisseliä, voi naminami.
Kinkun rippeetkin kaivettiin pakastimesta hernekeittoon.

Muutenkin alkoi uusi vuosi puhdistavissa merkeissä, kun ystävä houkutteli mukaan kirppispöydän vuokraan. Aika paljon on tavaraa taas myyntiin lähtenyt. Vastapainoksi kävin siellä yhdessä hassussa sekatavarakaupassa joulualennusmyynneissä, se kun on jokavuotinen traditio. Tällä kertaa löytyi lintukuvioinen peltirasia, kärpässienimuistilappupidike (vau, mikä sana ja vau, miten tarpeellinen esine!) ja askarteluvärkkiä sekä piirustuspaperia kilokaupalla.

On tämä loma tuntunut lomalta ja hyvältä, kun on saanut nukkua myöhään. Vauva valvoo joka ilta yli puolenyön ja heräilee yöllä syömään, joten arkena unta ehtii saada aika vähän. Päivärytmi on kyllä koko perheeltä niin pahasti kateissa, että huominen aamu voi olla kauhean kamala.

Tonttu on kääntänyt jo selkänsä, ei jaksa vahtia ovatko lapset kilttejä vai tuhmia. On sekin lomansa ansainnut. Joulu on laitettu tänään laatikkoon, vain kuusi sai jäädä vielä paikoilleen sekä valot ja lumihiutaleet ikkunoihin. Nyt sitten vain kohti kevättä!