torstai 13. helmikuuta 2014

Eilisen päivityksen jälkeen tapahtunutta

Jäin eilen niihin korkki-tabletteihin...

No, internet kertoi minulle, että Ikeassa on tabletteja yksi pakkaus jäljellä. Siltä seisomalta käärin vauvan Ora-alukseen, puin ylleni Sastan paloautonpunaisen retroanorakin ja nopeimmat saappaani, lähdin kiitämään. Ikeassa vastassa oli TYHJÄ hylly! Näytekappaleet tableteista olivat kuitenkin jäljellä ja sain ne puoleen hintaan sanoen: "Mun on ihan pakko saada nämä!"

Biltemasta ostin vihreää maalarinteippiä ja 5 kg sytyketikkuja (aika hyvä lisäpaino Ora-alukseen).

Nyt on sitten kolmessa huoneessa korkkilattiat, uusi huonekasvi, postin tuomat matot ja virkatut korit, keittiössä uusi tapetti, Ebba Masalinin opetustaulun kopiointitehtävä insinöörille värvättynä ja tyttöjen minijääkaappi pöllittynä. Myös hymy-helistimen pienoismalli kutistemuovista askarreltu. Jajajaja - lapsille ihan oma nukkekoti tilauksessa, hups. Ja on tässä tullut silti lapsetkin ruokittua, lattioita ja pyykkiä pestyä ja leivottua viikonlopun vieraille, hankittua kolme synttärilahjaa, myytyä kasa pieneksi jääneitä vaatteita.

Keskimmäiset lapset olivat otettuja siitä sytykekalikkapussista, hienoja torneja saa niistä ennenkuin äiti väsää viidestä kilosta nukkekodin kalusteita.

Lauantaina lisää minisuunnittelua T:n kanssa ja huomenna ystävänpäivälenkkeilyä sekä soppaa N:n kanssa. Kiwaa!

Hyvältä tuntuu oivallus siitä, ettei tuo näpertely suuremmin rahaa tai tilaa vaadikaan. Eikä eläkeikää.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Tapetointia ja unelmointia

Muistatkos tämän talohankinnan vuodelta 2011?http://www.napittaja.blogspot.fi/2011/08/talokauppoja.html

No, hetken siinä meni inspiraatiota odotellessa. Talo on ollut kyllä leikkikäytössä koko ajan, mutta remonttinainen aikaansaamaton. Nyt on seinissä vähän uutta vanhaa tapettia ja lattiamatot sekä lelukopat tilauksessa. Tyttären mekkokin on leikelty lastenhuoneen verhoiksi. Lattioita kuorruttaa edelleen muovi, lähden tästä hetken päästä etsimään korkkitabletteja, josko niistä saisi jotain aikaan.

Nukkekotinäpertely on ollut haaveissa teinivuosista saakka, ehkä jo aiemminkin. Nyt oli tilausta omalle askartelulle, kun päivät täyttää perheenpyöritys ja elämä on aikalailla tässä kotosalla, omissa nurkissa. Kahdella ystävälläkin on nukkisprojekti menossa, joten ymmärtäjiä lähipiirissä riittää.

Taloni ei ole Lundby, vaan jonkun omin käsin rakentama kopio, mittasuhde 1:16 on kuitenkin käytössä tässäkin, eikä valmista sen kokoiseen ole juurikaan tarjolla tai olisi - rikkaalle. Tyyliltään tupa tulee olemaan 60-70 -lukua tietyin vapauksin.