Aluksi tuntui siltä, että himmeli jää vain unelmaksi, sillä inhoan mittaamista. Miten voikin olla niin älyttömän hankalaa leikata samanmittaisia pätkiä. Toisen kerran luulin, että askartelu jää kesken, kun piti ottaa ompelulanka käteen ja solmia sitä. Ompelulangan solmiminen on varmasti maailman pahimpia asioita!
Hetken laskelmoinnin ja pujottelun ja solmimisen ja kieputtamisen jälkeen sain ensimmäisen, pienen kappaleen valmiiksi ja rupesi tuntumaan siltä, että himmelistä voisi tullakin jotain. Olen sen verran hidas tekijä, että neliosaisesta himmelistä puolet jäi kotityöksi, mutta sain sen valmiiksi. Minä osasin! Eikä se ollut edes niin kauhean hankalaa.
Tähän himmeliin kului n. 30 mehupilliä, yllättävän paljon mustaa ompelulankaa ja työkaluna käytin pitkää, paksua parsinneulaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti