Tiedätkös, tykkään kauheasti siitä eleestä, kun ihmiset osoittaessaan lämpöä toista kohtaan sulkevat silmänsä pieneksi hetkeksi. Se ei ole silmänisku, vaan pieni veitikka silmissä hymyn kera.
Katsellessani presidentin virkaanastujaisia huomasin muutaman kerran tuon ihanan, lämpimän eleen.
Matkasta mumman luo tulikin pannukakku. Pikkumiehelle nousi kuume jälleen ja paiskasi pojan petiin. Alan nyt uskoa, että meidän lomamme on tässä ja täällä, luovutan toivon jollekin positiivisemmalle.
Jotain hyvääkin:
Me tytöt söimme pannukakun lisäksi erinomaisen nakkikeiton Tarjan kunniaksi. Hankin yhden valkoisen Teema-kulhon Siwan tarrakampanjasta ja taidanpa ostaa muutaman lisää. Meidän vanhoissa sinisissä ja mustissa kulhoissamme on niin paljon lohkeamia, että joutaisivat pois käytöstä. Olen vain hirveän huono luopumaan mistään ja ostamaan uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti