kaun...
kauh...
KANSSAMME!
Kuva on otettu tositilanteessa ke klo 14.34 (keittiön kello on hiukan edellä, että lapset olisivat ajoissa koulussa ja äiti ajoissa ties missä).
Pöydällä on kolmen hengen jäljiltä välipalavehkeet ja aamupalan aikainen sanomalehti, jota kukaan ei ole jaksanut siirtää pois alta.
On syöty jogurttia ja mysliä sekä suklaa-kesäkurpitsakakkua. Minä join halvimmista halvinta Victorian mansikkateetä. Lapset nyppivät inhoamansa kuivatut banaanit pois myslistään.
Mysli on närpiöläistä Sun Mysliä, ainoita, joka käy myös pähkinäallergikolle.
Meillä enää harvoin ostetaan maustettua jogurttia, mutta joskus käy lankeemus Ahon jogurttiin.
Tyttären lempparimaku on vadelma, pikkumiehen raparperi.
Tämän kaikkia kiinnostavan ja inspiroivan postauksen jälkeen onkin aika puhua nimeämisestä. Kas, kun perheessä on nyt 4 lasta, ei voi enää puhua keskimmäisestä eikä pikkumiehestä, sillä niitä molempia on kaksi. Niinpä alankin käyttämään salaperäisiä kirjain-koodeja: S, H, M ja E.
Ajatusten naputtelua. Arkisia, armaita tai harmaita ajatuksia ja kuvia elämästä ja ympärillä olevasta. Naputinaputinap...
lauantai 31. elokuuta 2013
torstai 29. elokuuta 2013
Höntti
Tuo kuva on otettu pari viikkoa sitten, mutta kukka on jotenkin niin sympaattinen tuossa.
Silläkin on hiukset huolettomasti sekaisin, varsi vinossa ja roiskeita siellä täällä.
Ihan kuin minä. Aivan liian vähän unta nyt.
Onnettomia yrityksiä tehdä jotain järkevää ja tuloksellista täällä kotona!
maanantai 19. elokuuta 2013
Poika ja kurpitsa
Terveisiä viikonlopulta!
Oli kivaa olla yhdessä siskon ja veljen perheiden kanssa siellä missä sirkat soittaa talolla.
Reissuvauvalle löytyi toveri kompostista.
Toveri joutuu kyllä kuluvalla viikolla pannuun, pataan ja kakkuvuokaan.
Oli kivaa olla yhdessä siskon ja veljen perheiden kanssa siellä missä sirkat soittaa talolla.
Reissuvauvalle löytyi toveri kompostista.
Toveri joutuu kyllä kuluvalla viikolla pannuun, pataan ja kakkuvuokaan.
perjantai 9. elokuuta 2013
Elokuun juhlaa
Tänne kuuluu nopeasti kuluvia päiviä ja hiukan katkonaisia öitä.
Vauva kasvaa ja voi hyvin. Isommilla alkaa ajatukset karkailla jo koulunpenkille.
Meillä oli ristiäiset lauantaina ja kaikki kutsutut pääsivät paikalle. Päivä oli taas varsin tunteikas ja ihana. Teimme kaikki juhlatarjottavat itse, vaikkakin kummityttöni leipoi siskonlasten kanssa lusikkaleivät ja äitini leipoi tanskalaisia viinereitä.
Tarjoilut olivat salaattipainotteisia: perunasalaattia, broileri-salaattia ja marinoituja kesäkurpitsoja. Mies pyöritteli lihapullat. Juhlapäivän aamuna leivoin sämpylöitä ja saaristolaisleivät tein pari päivää aikaisemmin maustumaan. Kakku oli mansikka-mascarponekakku marttojen ohjeella, mmm.
Kalamiehen pojan ristiäisissä syötiin myös salmiakkikaloja ja sinireunaisia sydäntikkareita.
Pojan nimen mietintä oli taas kerran hankalaa. Päädyimme kuitenkin nimeen, jota ajateltiin jo esikoista odotellessa. Toinen nimi tulee miehen vaarilta. Kriteerit nimen valinnalle perheessämme ovat R-kirjain ja perinteikkyys sekä sopivuus sisarusten nimien kanssa. Nimi on kantajansa näköinen, mutta vielä en osaa sitä oikein käyttää, vaan kutsun vauvaa vauvaksi ja muruksi.
Pappi kutsui ristiäisiä sylipäiväksi. Meidänkin nukkuva päivänsankarimme kiersi sylistä syliin. Lämpimiä ne sylit olivatkin, kun päivä oli niin aurinkoinen ja helteinen. Pojallakin oli kastemekon alla paljaat varpaat.
Vauva kasvaa ja voi hyvin. Isommilla alkaa ajatukset karkailla jo koulunpenkille.
Meillä oli ristiäiset lauantaina ja kaikki kutsutut pääsivät paikalle. Päivä oli taas varsin tunteikas ja ihana. Teimme kaikki juhlatarjottavat itse, vaikkakin kummityttöni leipoi siskonlasten kanssa lusikkaleivät ja äitini leipoi tanskalaisia viinereitä.
Tarjoilut olivat salaattipainotteisia: perunasalaattia, broileri-salaattia ja marinoituja kesäkurpitsoja. Mies pyöritteli lihapullat. Juhlapäivän aamuna leivoin sämpylöitä ja saaristolaisleivät tein pari päivää aikaisemmin maustumaan. Kakku oli mansikka-mascarponekakku marttojen ohjeella, mmm.
Kalamiehen pojan ristiäisissä syötiin myös salmiakkikaloja ja sinireunaisia sydäntikkareita.
Pojan nimen mietintä oli taas kerran hankalaa. Päädyimme kuitenkin nimeen, jota ajateltiin jo esikoista odotellessa. Toinen nimi tulee miehen vaarilta. Kriteerit nimen valinnalle perheessämme ovat R-kirjain ja perinteikkyys sekä sopivuus sisarusten nimien kanssa. Nimi on kantajansa näköinen, mutta vielä en osaa sitä oikein käyttää, vaan kutsun vauvaa vauvaksi ja muruksi.
Pappi kutsui ristiäisiä sylipäiväksi. Meidänkin nukkuva päivänsankarimme kiersi sylistä syliin. Lämpimiä ne sylit olivatkin, kun päivä oli niin aurinkoinen ja helteinen. Pojallakin oli kastemekon alla paljaat varpaat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)