Tänään piti pikkumiehen kanssa mennä sairaalaan magneettitutkimukseen, mutta sekin siirrettiin vappuaattoon, kun nuha valuu tutkittavan nenästä. Jännitys jatkuu, vaikka en oikein tiedä edes, mitä jännittää.
Kehitys junnaa edelleen. Poika ei kävele, ei puhu, mutta ruokaa se osaa syödä, ihan itse.
Lauantaina menen ystäväni kanssa Hämeenlinnaan ja se on fantastista, hillittömän hienoa, sanoisinko. Jeeeee!
Maljakossa ovat kukkineet nämä pääsiäisenä varastetut omenapuun oksat. Niin kauniit! Ne menevät pian biojätteeseen.
Minäkin haluaisin Tanskaan, Islantiin ja moneen muuhun paikkaan mutta ei aika eikä raha oiken tue tätä asiaa. Ehkä sitten joskus...
VastaaPoistaIhania nuo omenapuun oksat!