tiistai 16. elokuuta 2011

Adeus

Sisko lähti. Serkut lähtivät. Taas niin kovin kauas, kotiinsa.

"Iso" serkkupoika on pikkumiehelle tärkeä ja rakas.

Kikatusta, kun isompi leikkii hirviötä ja hyökkää kimppuun.
Kikatusta, kun pienempi piilottaa isomman petiin leikkikäärmeitä ja -öttiäisiä.

Tytöt piirtelevät hienoja kissoja ja tutkivat eläinkirjaa serkkutytön kanssa. Esikoinen ja serkkutyttö eivät kumpikaan tykkää pinkistä. Molemmat tykkäävät paahdetusta ruisleivästä. Kumpikin inhoaa hiusten harjaamista.

Kaikki tykkäävät pelata Wiitä ja Afrikan tähteä. Kaikki rakastavat pitkiä uintireissuja ja pyöräilyä. Jokainen haluaa monta palaa Mumman kropsua.

Pannukakkua kuluu, paahdettua ruisleipää kuluu, vaahtokarkkeja kuluu, uusia perunoita kuluu, makkaraa kuluu, maitoa kuluu, viiliä kuluu, pastaa kuluu ja kermavaahtoa, puuroa, hilloa, ketsuppia, karjalanpiirakoita... Kasvavilla serkuksilla on vähän nälkä vähän koko ajan.

Minusta on ihanaa puhua myöhäisinä iltoina vuoden asiat läpi isosiskon kanssa. Ja nauraa. Meillä on samanlainen huumorintaju. Yhtä hyvät vitsit! Ja loistava ruokahalu.

Nähdään ensi kesänä! Voihan itku.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti