Hyvää joulua, hyvää oloa!

♥

 

♥

 

♥

♥

 

♥

♥

Kyllä tämä vielä jouluksi muuttuu

Perjantain pehmeät

1. Hymy

2. Pulla

3. DIY tuttiteline (Jos seinä on tallella, löytyy tutti vaivattomasti)

Hyvää viikonloppua! Nukutaan myöhään!

Hitaasti kohti joulua

Kalenterin lehti kääntyi taas. Marraskuu menee aina nopeasti.

Olen päättänyt tehdä jouluvalmisteluja hissun kissun. Pari joulua on mennyt sairastellessa ja luulen sen johtuneen siivoamisesta, leipomisesta ja stressistä, jonka olen aivan itse itselleni aiheuttanut. Nyt olen päättänyt, että meillä ei jouluna syödä loputtomia annoksia jouluruokaa, vaan tehdään sellaista, mikä kaikille maistuu eikä kaikkea ollenkaan samalle aterialle. En aio keittää lanttuja yömyöhällä, vaan levätä. Hyvä ruoka on tuoretta ja vaihtelevaa, ei usean päivän ajan lämmitettyä. Luin vielä äskettäin jonkun viisaan ajatuksen siitä, että joulunalusviikkoina kannattaa syödä edullista ruokaa. Mekin siis paistoimme lättyjä, keitimme soppaa. Niin aina.

Esikoinen haluaa perunalaatikkoa, ostetaan sitä siis pieni rasia.
H:n mieleen on maksalaatikko, se Saarioisten.
M pitää kalasta ja haluaa pöytään currysilakoita.
Minä himoitsen kalaa myös sekä juustoja kynttilän valossa.
Anoppi leikkasi palan kinkusta mukaamme.
Punajuuret, perunat ja lantut paistetaan uunissa.
Leivotaan piparit, Vilhelmiinat ja tehdään kakku, viikunoista ehkä, jos se yksi resepti vielä löytyy. Onko joku muukin nähnyt juuri jossain lehdessä "sen" reseptin, muttei nyt muista, mikä lehti oli kyseessä?

Tehdään ruokaa yhdessä, kun minnekään ei tarvitse kiirehtiä ja sen verran, että mitään ei jää pois heitettäväksi.

Kuulostaako hyvältä suunnitelmalta? Kerron joulun jälkeen kuinka homma oikeasti meni.

Viikonloppuna seisoin anoppilan autotallin takana ja katselin niska vinossa tähtitaivasta. En ymmärrä avaruudesta yhtään mitään. Joku valo siellä hoippui puolelta toiselle läpi taivaankannen, saattoi olla UFO tai sitten jotain aivan muuta. Valtavan kaunis se taivas oli.

M asetteli kännykän videokameraa joulukaapin eteen napatakseen kiinni sen tontun, joka tuonee taas ensi yönä oven taakse pienen yllätyksen. Se tonttu toi muuten esikoiselle pikkulasten hammastahnaa. Hölmö tonttu!

Hyvää joulukuuta! Ottakaa iisisti!

Ajatus nukkekotilaisille

Aamulehdessä oli juttu nukkekoti-rakentelijasta, tämän linkin myötä siis terveisiä S:n kummitukselle ja veljentyttärelleni L:lle! Itsekin olen haaveillut koko pienen ikäni nukkekodista ja siihen liittyvästä näpertelystä, mutta vielä se on haave vain. Nyt kyllä tuossa eteisen lattialla olisi yksi kenkälaatikko menossa pahvinkeräykseen, hmm. Kirppistalokin on "sisustettu" vasta lasten toimesta.

Oma hetkeni

Se on nyt, kun kello meni yli puolen yön. Vain hetken istun tässä.
Katsoin Sillan ja irrotin vauvan rinnasta.

Tänään ei aurinko noussut eikä laskenut. Oli vain harmaata.
Kävelimme aamulla pitkän kävelylenkin sumussa.

Eilen kävimme konsertissa. Esikoinen istui eturivin soittajana ja voi, oli se hienoa. Muutama pikkuinen kappale ja soittajat ovat harjoitelleet vasta kaksi kuukautta.
Eilen myös nauroimme ja söimme, kiitos N ja P. Se teki hyvää.

Marraskuun ensimmäinen

Lapset lyövät tahtipuikkoja päivisin. Kuvittelin, että neljännen kanssa käyn lounaalla tai kirpputoreilla isompien ollessa koulussa, vaan eipä ole minusta lattemammaa tullut. Vauva nukkuu pätkittäin ja teettää vaippahommia siihen tahtiin, että mieluummin pesen hänen peppuaan kotioloissa ja asioin lähikaupassa. Mies tarvitsee autoa työssään, joten ystävien luona vierailukin tuntuu bussitellen projektilta ja aika rajalliselta, kun ekaluokkalainen pääsee koulusta jo klo 12. Minusta on siis tullut KOTIäiti. Ei sitä silti täälläkään saa aikaiseksi niitä hyvin suunniteltuja tavaranraivaussessioita.

Leipominen on kivaa ajankulua, olen opetellut leipomaan leipää. Pyykkihommat ja siivoilu ottavat oman osansa ja lasten läksyissä avustaminen. Viikottainen satutunti ja sen järjestely vie ihmeen paljon aikaa sekin. Haa, pienet satutuntilaiset ovat alkaneet höpötellä ja vapautua, hommasta on tullut vastavuoroista.

Vauva on ihana meidän kaikkien mielestä! Nyt vain kolmatta viikkoa ihmetellään, mistä johtuvat pienen omituiset vatsaoireet. Tänä päivänä ryhdyn maidottomalle kuurille ja toivon, että se rauhoittaa vauvan ärtyneen mahan. Lapsillamme ei ole ollut vauvaikäisinä mitään yliherkkyyttä ruoka-aineita kohtaan, esikoisenkin raju pähkinäallergia todettiin vasta nelivuotiaana, mutta se seuraakin tyttöä loppuelämän. Samaan aikaan tyttö rupesi oireilemaan myös siitepölyistä.

Tällä viikolla tutustuin erääseen pieneen mieheen, oikeaan ihmemieheen, joiden kaltaisten takia toivonkin, että käytte TÄSSÄ OSOITTEESSA ja avaatte hiukan kukkaron nyörejä. Minäkin laitan keräykseen B&J -jäätelöpurkin verran.

Hyvää viikonloppua, sytytelkää kynttilöitä toisillenne ja tuolla jossain oleville.