En ole koskaan oikein välittänyt edes tortuista.
Seitsemän vuotta sitten minä sain aviomiehen ja mieheni vaimon.
Toisemme olimme löytäneet jo paljon aikaisemmin.
5.2.2005 vieraamme olivat tulleet juhlimaan oikeasti keskimmäisen ristiäisiä. Pappi kastoi lyhyellä kaavalla ja vihki vielä lyhyemmällä ja oli juonessa niin mukana, niin mukana.
Lopulta kaikki itkivät, ilosta kaiketi ja söimme kolme kakkua.
Viikko sitten ostin Runebergin torttujakin tuliaisiksi Runeberginkadulta.
Vaikka kuivuneessa honkasessa.
Autuasna kanssas asuisin.
Katkelma J.L. Runebergin runosta Morsian
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti