Hereillä ollessani olen sitten hinnoitellut kirpputorille vietävää. Sitä on paljon. Voisi ehkä kuvitella olevansa upporikas, kun katsoo tuota maallisen omaisuuden määrää. Mitään en ole kirpputarkastuksilta kotiin tuonut. Tänään sivelin eräässä pöydässä olleita emalikulhoja: kaloja kansineen päivineen, riikinkukkoja ja kurkia. Sinne jätin, toisten käsiin, hullu.
Haravoin ja laajensin kukkapenkkiäni. Joku soma kivikkokasvi siihen haetaan. Laiha maa, kuuman kiven vieri ja ympärillä koivuja. Ei siihen mitään rehevää viidakkoa saa. Illalla leivoin pizzan ja ohraisia juustosarvia. Multaa ja taikinaa, terapeuttista, totta vieköön! Täällä on ihana tuoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti