28 vuotta sitten oli kova ukonilma. Olin luokkakaverini syntymäpäivillä ja pelkäsin niin, että itketti.
Isä oli muutamaa päivää aikaisemmin lähtenyt takaisin sairaalaan, ei jaksanutkaan viettää juhannusta kotona.
Sen ukkospäivän iltana istuin isän ja äidin sängyllä lukemassa Aku Ankkoja tätini kanssa, kun sairaalasta soitettiin. Isä oli lähtenyt viimeisen kerran.
Kesällä -84 ukkosti usein ja rajusti. Sinä kesänä itkettiin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti