Asiat, jotka pysyvät

Nämä esineet ovat olleet elämässäni aina. Lapsuuden koti kuuluu jo toisille, mutta nämä rakkaat kapineet ovat siellä, missä äitinikin. Unikaveri, se reikäiseksi kulunut ja ihanalta haiseva asuu kanssani.

Mitkähän kodin esineistä mahtavat jäädä meidän lasten mieliin, kun kasvavat aikuisiksi?



                                           
              Minä. Esikoisellamme oli samanlaiset posket.


                                                       
                       Mun kuppi.



        Niin paljon piti syödä, että kuva näkyi eli kaikki.

                            
          Tämän kirjan ansiosta tunnistan aika hyvin lintuja.


                           
           Näitä piti katsella varovasti ja puhtain käsin.



Keltainen herätyskello, jossakin vaiheessa se todettiin rumaksi ja äiti osti uuden, paljon rumemman.

        
      En osta juuri koskaan kotiin greippejä, koska en osaa syödä niitä ilman tätä lusikkaa.


                                        
                Kärsä pystyssä norsu toivottaa onnea.