torstai 14. heinäkuuta 2011

Sumujen ilta

Ukkoskuuron jälkeen pelloille nousi sumu. Toiset menivät nukkumaan.

Minä menin liiteriin ja pujottelin anopin sinisen Tunturin moottoripyörien, ruohonleikkurin ja peräkärryn välistä pihamaalle. Satula oli aivan liian korkealla.

Pyöräilin sumuun, läheiselle, yksinäiselle talolle.

Hyttyset huomasivat juhlien alkaneen. Inisevää ja äkäistä seuraa. Käki kukkui minulle monta vuotta  lisää. Sumu oli hiljaa.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti