maanantai 4. heinäkuuta 2011

Saatteeksi

Napittaja tykkää napeista, vanhoista tai uusista, puisista tai muovisista, värikkäistä tai kelmeistä, kuluneista ja kauniista. Napittaja ei ole räätäli, mutta tietää tuhat paikkaa, mihin hienoja nappeja voisi ommella, jos taitaisi. Napittaja napittaa lastensa takkeja ja housuja, joskin nuorimmainenkin sen jo miltei osaa itse. Napittaja naputtaa lapsilleen. Joskus syyttä suotta, mutta aina rakkaudesta. Napittaja naputtelee konettaan opiskellessaan ja etsiessään hassuja juttuja tai kauniita kuvia. Napittaja napittaa vihreillä silmillään, mielellään kirjoja, sisustuslehtiä ja elokuvia. Napittaja painaa mielellään miehensä kameran nappia ja vääntelee uunin nappuloita. Suklaanapit kuuluvat Napittajan herkkuihin. Napittaja on aika kova haaveilemaan.

Tervetuloa jakamaan ajatuksiani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti