"Ee-ii.", sanon minä.
"Emme ole ansainneet sitä.", jatkaa naapuri ja hymyilee.
"Ei niin, emme ole tehneet tarpeeksi työtä sen eteen.", minä sanon ja katson kukkapenkkiäni, joka vieläkin piileksii jäävuoren alla.
Soitin äidilleni, joka juuri palasi etelästä. Matkallaan oli nähnyt delfiinejä, flamingoja, kapustahaikaroita ja harjalinnun. Ja nyt, kotona, pohjoisempana täältä kukkii krookukset. Tunnen vihlontaa kateusnystyröissäni. Minäkin haluaisin nähdä harjalinnun ja meren, haistaa meren. Näin minäkin eilen variksen, tosi läheltä.
Takatalvi on armollinen pikkurouvalle, joka ei ole vielä ollenkaan bikinikunnossa. Pikkurouva voisi vaikka ottaa ja syödä vielä yhden pullan, koska huomennakin sataa lunta, kai. Pikkumies nauttii virkistymisjuomaansa; kylmää vettä basilikan ja sitruunamelissan lehdillä. Tosi kevyttä ja vihreää!
Tänään ei tarvita kuitenkaan bikinejä tai merta. Vesilätäköt on ihan ok. Tv ja Kaikurannan Jesse ovat kanssamme.
Pehmoista perjantaita! Virkistävää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti