Sedällä oli kuivunut lehti pipon huipulla, kuin tupsu. Seuralainen otti sen nauraen pois. Naurun mukana ilmaan lemahti vanhan viinan haju.
Yksi parrakas töni toista ja siitä tuli miltei tappelu. Minä siirryin hiukan kauemmas. Sanaharkan jälkeen ne kättelivät. Molemmilla oli ollut huono päivä, kuulin.
Täti mussutti metvurstia ja hörppäsi välillä keltaista Jaffaa. Hiukopalaa.
Eräs naposteli salmiakkia, kunnes se liiskaantui etuhampaisiin kiinni. Samaisella eräällä on fobia likaisista sormista suussa, joten salmiakin irrotus ennen kotipysäkkiä oli haastavaa. Luojan kiitos, se onnistui, muuten eräs olisi ajanut oman pysäkin ohi, koska ei olisi kehdannut avata suutaan pyytääkseen vieressä istuvaa antamaan tilaa. Arvatkaa, kuka se eräs nolo on?
Terveisiä pysäkiltä ja bussista!
Tämä kuvan kaveri ei sitten liity millään tavalla juttuun. Se huikki minulle kerran paikallisen käsityöliikkeen näyteikkunasta ja antoi komean hymyn kameralle. Smile!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti