Olen tuntenut vähän huonoa omaatuntoa tämän päiväisestä ulkoilumattomuudesta.
Aurinko on paistanut kauniisti ja kutsuvasti, mutta aina ei jaksa.
Kävimme sentään uimahallissa. Ai, ai saunan lämpöä ja yhdessäoloa. Mikä siinäkin on, että uimahalliin lähteminen ottaa aina niin koville, vaikka siellä on oikeasti kivaa ja olo on jälkeenpäin tyytyväinen ja rentoutunut?
Lopun päivää ollaankin sitten leivottu, ensin aamulla teeleipiä ja iltapäivällä korvapuusteja. Keskimmäinen on jo aika kätevä pikku paakari! Pikkumies on selvästi kasvanut kesän aikana, koska essu näyttää kutistuneen. Minullapa onkin huuto.netissä essukontakti. Sinne siis taas valitsemaan parasta kuosia...
Pullien noustessa alkoi sataa vettä ja heti perään rakeita. Koiranilma vapautti minut ulkoiluvelvotteista. Pikkumieskin sanoi: "Nyt on helpompi keskittyä leipomiseen."
Soitin äitilleni siinä pullien paistamisen lomassa ja yhtäkkiä tuli harmitus siitä, että hän on niin kaukana ettei voi piipahtaa nisukahville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti